Museojuna Toijalasta Valkeakoskelle [13.08.2011]

Höyryjuna-ajelu museojunalla Toijalasta Valkeakoskelle on muodostunut jokakesäiseksi tapahtumaksi. Toijala-Valkeakoski -rata jäi pois henkilöjunaliikenteestä 1950-luvulla, mutta Valkeakosken teollisuus rahtaa rataa pitkin tuotteitaan säännöllisesti, joten sähköistämätön rata on oikein hyvässä kunnossa. Höyryjuna teki Valkeakoskelle kaksi ajelua: ensimmäisen aamupäivällä ja toisen iltapäivällä.

1. Itse ehdin mukaan iltapäivän ajeluun ja saavuin Toijalaan tietysti asiaankuuluvasti taajamajunalla klo 13.00. Vilkaisin ensimmäisenä asematunnelin aikataulunäyttöä. Siinä oli museojunan aikataulu ja raide merkittynä, joten ehdin käväistä kahvilla Toijalan keskustassa. Sinne kävellessä höyryveturi palasi ensimmäiseltä Valkeakosken vierailultaan ja käväisi hakemassa vauhtia Toijalan aseman eteläpuoliselta alueelta päästäkseen vaihtamaan ykkösraiteelle. Valkeakosken radalta ei ole suoraa yhteyttä Toijalan aseman ykkösraiteelle.

2. Museojuna-ajelun oli järjestänyt Haapamäen museoveturiyhdistys ry yhdessä akaalaisen Veturimuseoseura ry:n kanssa. Vanhojen junavaunujen kyljissä oli museoveturiyhdistyksen kyltit.

3. Toijalan asemalla konduktöörit pääsivät kertomaan museojunasta ja matkasta Valkeakoskelle.

4. Toijalan aseman laituriopasteessa oli teksti: "Museojuna Valkeakoskelle klo 14.15 raide 1".

5. Museojunalla oli ihailijoita ennen lähtöä sekä asemalaiturilla että Toijalan aseman puolella.

6. Museoveturin veturinkuljettaja keskusteli asemalaiturilla olleiden kanssa veturin oviaukosta.

7. Toinen veturimies voiteli ennen lähtöä veturin nippoja.

8. Vanhemmat olivat tuoneet paljon pieniä lapsiaan katsomaan höyryjunaa.

9. Vaikka henkilöliikennettä ei ole ollut Toijalan ja Valkeakosken välisellä radalla puoleen vuosisataan, niin museoväki oli onnistunut säästämään henkilöliikenteen aikaisia määränpääkylttejä. Periaatteessa paluumatkaa varten olisi pitänyt Valkeakoskella vaihtaa kyltit, joissa oli TOIJALA suurin kirjaimin keskellä, mutta en huomannut tarkistaa, että tehtiinkö tämän matkan aikana niin.

10. Museojunan matkustajavaunut olivat vanhoja verkkohyllyillä varustettuja. Ainakin tämän kuvan nuorimies oli huomannut riisua kenkänsä ennen penkille seisomaan ryhtymistä (äitinsä pyynnöstä?).

11. Matkan alkutaipaleella sain ostaa konduktööriltä menopaluulipun Toijala-Valkeakoski ja kiirehdin ikuistamaan sen ennen taittamista. Matkan hinta oli 20 euroa aikuisille.

12. Aikoinaan sekä autoliikenne että rautatieliikenne kulki Konhon vuolteen sillan kautta ja liukkaalla sillalla tapahtui muistini mukaan jopa kuolemaan johtaneita autokolareita. Niiden seurauksena turvallisuutta parannettiin hankkimalla liikennevalot sillan molempiin päihin, mikä vähensi nokkakolareita. Mutta lopullinen parannus tapahtui, kun viereen rakennettiin oma silta autoliikenteelle. Se on nykyään myös Akaan ja Valkeakosken raja. Nappasin kuvan junan kapeasta tuuletusikkunasta, mikä selittänee vinouden.

13. Junan ainoa pysähdys ennen Valkeakosken rautatieasemaa tapahtui Valkeakosken Metsäkansassa Ilolan Wanhalla Asemalla. Kyseessä on muistini mukaan Metsäkansan entisen rautatieaseman vanha rakennus, joka siirrettiin Ilolan maatilamatkailutilalle. Käytin taukoa hyväkseni nauttimalla aseman terassilla yhden makkaran ja pullollisen keskiolutta. Asemalla on myös vanhantyylinen kauppa, mutta sinne ei ollut riittänyt myyjää juuri sille hetkellä kun kurkistin myymälään.

14. Tämä Vanhan Aseman kahvilan jonosta pongaamani nuori nainen oli kruunannut värikkään asunsa vanhalla VR-lippalakilla. Se on sukuperintöä, koska suvussa on työskennelty VR:llä.

15. Museoveturi 1136 vaihtamassa junan toisesta päästä toiseen päähän Valkeakosken rautatieasemalla.

16. Höyryveturin ohjaamossa on matkan aikana todella kuumaa, joten näin kesäaikaan veturinkuljettajakin tarkeni lyhythihaisessa paidassa.

17. Museoveturi viipyi Valkeakoskella vain niin lyhyen aikaa, että kaupunkiin ei ehtinyt tutustua, ellei sitten saapunut aamupäivän junalla ja palannut Toijalan iltapäivällä. Mutta aseman vieressä oli LIDL-myymälä ja aika moni museojunan matkustaja poikkesi siellä pikaisesti.

18. Museoveturin odottaessa Valkeakosken rautatieasemalla halukkailla oli mahdollisuus tutustua höyryveturiin, vaikka sisällepääseminen oli hiukan hankalampaa kuin Toijalan asemalla.

19. Höyryveturi lähti takaisin Toijalaan päin veturi komeasti "oikein päin". Paluumatkalla Ilolassa oli vain lyhyt pysähdys, jonka aikana otettiin mukaan vain sinne asti matkustaneet.

Toijala-Valkeakosken radalla on monia tasoristeyksiä ja veturi vihelsikin matkan aikana pilliinsä ennen jokaista risteyttä. Jollain hevoslaitumella hevoset vauhkoontuivat siitä tai hyöryjunasta ylipäänsä, mutta joku toinen hevonen ei hermostut junasta ollenkaan. Ilolan tilalla parinkymmenen vasikan ja aikuisen eläimen lihakarjalauma hermostui myös höyryjunasta ja laukkaisi karkuun kookkaan sonnin saattelemana laitumen takaosiin. Kun juna ohitti Vanajaveden lahden, niin sieltä ponkaisi lentoon pelästynyt harmaahaikara, joka katosi lähimmän niemen taakse.

Toijalaan saapumisen jälkeen pääsin hyppäämään melkein suoraan seuraavaan taajamajunaan, joka lähti kotia kohden neloslaiturista sekunnilleen samaan aikaan kun museojuna lähti ykköslaiturista kohti Haapamäkeä.

Blogipalaute: @karvjorm.bsky.social

Sovelluksen data siirretty 2026-05-30 ChatGPT:n ohjeiden mukaisesti json-tiedostoon, jolloin koodi on muuttunut yksinkertaisemmaksi ja koodin turha toisto on poistunut.